ALS tarjoaa mikromuovien tunnistusta ja kvantitatiivista määritystä useista eri näytetyypeistä. Analysointiin käytämme µFTIR-menetelmää (Fourier Transform Infrared Spectroscopy). Olemme tarjonneet ALS Finlandilla mikromuovien määritystä vuodesta 2017 alkaen ja kasvanut kysyntä on mahdollistanut menetelmien kehittämisen useille uusille näytematriiseille.

Tarjoamme mikromuovianalyyseja seuraavista matriiseista:

  • Vesi (puhdas vesi, kuten juomavesi; likainen vesi, kuten jätevesi)
  • Maaperä, liete ja sedimentti
  • Eliöstö (kuten simpukat, kala)
  • Elintarvikkeet (kuten suola, maitojauhe, olut, tee)

Näytteiden esikäsittely ja analyysi

Mikromuoveja tunnistettaessa on tärkeää, että muovihiukkaset pystytään erottamaan tarkasti näytematriisista. Muovihiukkasten esikäsittelyn valinta määrittää hiukkaset, jotka voimme edelleen määrittää kvantitatiivisesti ja yksilöidä.

Matriiseista etenkin liete, sedimentti ja maaperä vaativat kattavan esikäsittelyn. Tällä taataan, että mikromuovit saadaan luotettavasti eroteltua muusta orgaanisesta ja epäorgaanisesta aineksesta. Erottelutekniikka hiukkasten puhdistukseen valitaan aina näytematriisin mukaan.

Tavallisesti epäorgaaniselle ainekselle, kuten mineraalihiukkasille, käytetään tiheyserottelua sinkkikloridiliuoksessa (tiheys 1.7 g / cm3). Käyttämällä raskasneste-erottelua voimme tunnistaa myös raskaampia muovihiukkasia, kuten polyvinyylikloridin (PVC) ja styreenibutadieenikumin (SBR).

Orgaanisen materiaalin hajotukseen käytämme entsyymejä ja/tai hapetusta (vetyperoksidi ja Fentonin reagenssi) ennen suodatusta. Muovihiukkaset kerätään edelleen metalliverkkosuodattimella ja kvantitatiivinen määritys sekä yksilöinti tehdään µFTIR-menetelmällä (Fourier Transform Infrared Spectroscopy).

Analyysivalikoimaamme kuuluvat lisäksi mustat hiukkaset ja kumihiukkaset, jotka ovat peräisin esimerkiksi renkaiden kulumisesta tai tekonurmien muovirakeista. Näiden hiukkasten tunnistamiseen käytämme ATR-kristallia. Tunnistettaviin yhdisteisiin kuuluvat muun muassa butadieenikumi (BR), isopropeenikumi (IR), styreenibutadieenikumi (SBR) ja etyleenipropadieenikumi (EPDM).

Tutustu tarkemmin tarjoamiimme mikromuovianalyyseihin:

Lisätietoa analyysipaketista löydät tästä.

Tästä linkistä voitte ladata esitteemme mikromuoveista.

Haluatko tarjouksen tai lisätietoja mikromuovianalyyseista?

Täytä yhteydenottolomake oikealla tai ota meihin yhteyttä soittamalla numeroon 010 470 1200 (asiakaspalvelu) tai lähettämällä sähköpostia osoitteisiin asiakaspalvelu.hki@alsglobal.com tai myynti.hki@alsglobal.com.

Mitä mikromuovit ovat?

Ympäristöön päätyvät mikromuovit ovat olleet esillä paljon viime aikoina. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikromuoveja esiintyy tuotteissa, joita käytämme päivittäin, kuten pullovedessä, vaatteissa ja kosmetiikkatuotteissa. Muovit hajoavat hyvin hitaasti ympäristössä ja suuri määrä muovia vesistöissä voi vahingoittaa vesieliöstöä. Määritelmän mukaan mikromuovit ovat erittäin pieniä, alle 5 mm kokoisia muovihiukkasia, mutta suurin osa mikromuoveista on alle 1 mm kokoisia. Mikromuoveja lisätään tarkoituksellisesti eri tuotteisiin, kuten hygienia- ja kauneustuotteisiin, mikroskooppisina muovipalloina eli mikrohelminä. 

Muovipelletit, joita käytetään raaka-aineena teollisuudessa, ovat tahattomasti levinneet ympäristöön niiden kuljetuksen ja tuotannon aikana. Näitä partikkeleita kutsutaan primäärihiukkasiksi. Mikromuovit voivat myös syntyä suuremmista muovijätteistä, jotka hajoavat yhä pienempiin ja pienempiin osiin. Näitä partikkeleita kutsutaan sekundäärihiukkasiksi.

Mistä mikromuovia syntyy?

Mikromuoveja päätyy ympäristöön lukuisista eri lähteistä. Tutkimuksien mukaan merkittäviä lähteitä ovat mm. tienpintojen ja autonrenkaiden kuluminen, keinotekoinen nurmikko, synteettiset kuidut, jotka irtoavat vaatteiden pesusta ja teollisuustuotannosta sekä muovin käsittely. Hygieniatuotteet, kuten hammastahnat ja saippuat, jotka sisältävät tarkoituksellisesti lisättyjä mikrohelmiä, lisäävät myös muovin leviämistä ympäristöön.

Muovijäte, joka päätyy ympäristöön kierrätyksen sijaan, hajoaa ympäristössä lopulta myös pieniksi muovihiukkasiksi.

Varmasti ei tiedetä vielä kuinka paljon esim. tienpinnoista päätyy hiukkasia vesiin. Hygienia- ja kauneustuotteiden sekä keinokuituvaatteiden pesun yhteydessä mikromuoveja kuitenkin päätyy meriin jätevesien mukana, sillä jätevedenkäsittelylaitokset eivät pysty erottamaan vedestä kaikkea mikroskooppista jätettä, joka huuhtoutuu veden mukana viemäriin.